14. helmikuuta 2018

Uimassa

Viima on käynyt kerran aiemmin uimassa koirauimalassa. Bongasin Facebookista hyvän alennuksen ja oltiin muutenkin ajateltu käydä, joten lähdettiinkin jo nytten, ja käytiin tiistaina pulikoimassa!

Viime kerralla Viiman joutui ikäänkuin pakottamaan veteen aina, sille oli vaikeaa lähteä uimaan. Odotukset ei olleet siis kovinkaan korkealla, mutta yllättäen, ensimmäisellä kerralla uittaja vähän avitti pelastusliivistä, muut Viima hyppäsi itse veteen. Rampille se ei edelleenkään halunnut oikein mennä, ei se varsinaisesti kuitenkaan tykkää uimisesta, etenkään kun unohdettiin namit ja pelkkä uiminen ei sille ole kovinkaan palkitsevaa. Kuitenkin hyvää ja erilaista liikuntaa! Ehkä se ensi kesänä suostuisi viimeinkin uimaan vapaaehtoisesti, viilentäisi kummasti paksun mustan turkin lävitse.

Treenisuunnitelmia herättävä möllistartti

Startattiin meidän viidennellä aksamölliradalla maanantaina, kisaavien luokassa. Jännitin loppupeleissä todella vähän, lähinnä kun ei ollut muuta ajateltavaa. Rata oli kohtuullinen, siinä oli tosin muutamia hyvin vaikeitakin kohtia. Alun pyörityksiä pelkäsin turhaan, niissä ei ollut ongelmaa, samoin lopun pyöritykset. Tosin loppu meni plörinäksi eikä me juurikaan viimeisiin esteisiin enää panostettu, siitä syystä viimeinen hyppy sujahti väärinpäin. Kuitenkin radalla mokasin itse pari kohtaa, kepeille lähestymisessä aivan liian vahva haltuunotto --> Viima kepeistä ohi ja vitonen. Jos oppisi luottamaan siihen koiraan? :D Kepeillä pakka alkoi tästä hajota ja seuraava oman mokauksen seuraus oli aaaaivan väärälle putkelle karkaaminen. Tässä en sitten ottanut Viimaa oikeastaan ollenkaan hallintaan (olisi pitänyt) enkä myöskään ollut huomannut katsoa kuinka suuri putkihoukutus hypyn takana oli. Myöskään suora putki jonka ohi Viima meni ei ollutkaan niin suorassa linjassa kuin oletin. Täten siis itselle paljon lisää tarkkaavaisuustreeniä rataantutustumisissa ja radalla!

Viima veti aivan ylikierroksilla. Ennen rataa se odotti pari tuntia häkissä kun itse olin möllien järjestäjäryhmässä. Se kasasi jo häkissä kierroksia, eikä kerennyt niitä laskea meidän kiireiseen aikatauluun tungetulla lämppälenkillä. Oma pieni hermostuneisuus sai sen vireen vielä korkeammalle, ja muutenkin Viiman treeneissä sillä menee radalle siirtyminen vähän höseltäessä. Ikinä me ei treeneissä oteta suoraan pitkää rataa vaan pätkissä, mistä syystä Viima vain jatkoi kiihtymistään radalla. Viiman vire on noussut hirveän korkealle hirveän lyhyessä ajassa, me ei oikein kumpikaan kestetä tämän muutoksen perässä :D Eli treenin alle menee kovassa vireessä työskentelyyn keskittyminen, ylipäätään viretilan hallinta sekä kisamaisemmin ratoja. Miksi se osaisi kisoissa kun ei koskaan tehdä näin treeneissä? Möllittelyt on kuitenkin meille ehdottomasti hyödyksi, nämä on niin hyvää harjoitusta! 

9. helmikuuta 2018

Tammikuun aksatiivistelmä

Kokeillaan tälläistä tapaa kirjata treenejä blogiin! Viikottaiset päivitykset tuppaa tappamaan oman kirjoitusmotivaation ja tukkimaan blogin, mutta ei oikein kokonaankaan olisi kiva jättää treenipostauksia pois.

13.1. -  omatoimi
  • Putkierottelua kahdella vierekkäisellä mutkaputkella. Tuotti haasteita suuresti.
  • Saksalaista, vihdoinkon OHJAAJA alkaa tajuamaan miten se toimiikaan!
  • Keinua täyskorkeana etupalkalla. Melkein puolet veti suoraan läpi mutta loppua kohden super, liike tai ääni ei tuottanut mitään ongelmaa!
  • A:ta yksinään ja putken jälkeen, suurin osa osui mutta osumat hiukka turhan korkealla. Näin myös ensimmäisen kerran melkein lentämällä suoritetun A:n Viimalta...
15.1. - ohjatut
  • Ykkösluokan rataa kisanomaisena
  • Peruskäännöksissä teki laajoja kaarteita, näitä yritettiin tiukentaa.
  • Renkaalla ja puomilla ei ongelmaa, A:n hyppäsi kerran, muuten tosi jees osumia!
  • Kepeille avokulma vauhdikkaalta hypyltä, haki älyttömän hyvin! ♥
  • Keinu ei ollut tällä kertaa hyvä, kerran hyppäsi ja vapautteli itsekseen. Liikehäiriötä!
18.1. - omatoimi
  • Hyppytekniikkaa! 
  • Tehtiin perussarjaa, veti kaksi estettä kerralla yli pariin kertaan.. Viimeisin hyppy vieläkin vaikeampi, selkä menee vähän notkolle. Kuitenkin paranemaan päin!
22.1. - ohjatut
  • Suoraan kuva omasta treenipäiviksestä. Seuraavalle sivulla vielä, että vire oli aivan super, vaikka vähän äänihaittaa pääsikin.. :D

29.1. - ohjatut
  • Treenien aiheena rytmitykset. Tehtiin ensin putkirallia, sitten sen ns. sisällä olevaa hyppyrallia ja siitä vielä pienempää hyppyrallia.
  • Putkiin meneminen oli vaikeinta (piiiitkät välimatkat), mutta oman liikkeen tasaisuus ja muu tälläinen niin sekin saatiin menemään hyvin.
  • Loput hyppykierrokset oli Viimalle varsin helppoja, se lukee tosi hienosti omaa liikettä ja ihan pieniä ohjausliikkeitä. --> Älä liioittele rytmityksissä ja ohjauksissa!
Keväälle olen jo suunnitellut kisakalenteria ja haaveissa olisi päästä korkkaamaan ekat kisat siinä maaliskuussa! Saa nähdä miten toteutuu, mölleilemään lähdetään ensi viikolla.

28. tammikuuta 2018

Aurinkokin näyttäytyi







Pientä piristystä pimeän talven keskelle, ihan monenakin päivänä jopa. Tosin ilo loppui lyhyeen ja loppuviikko on vaikuttanut siltä, että olisi maaliskuu. Fiilis on ollut kesää kaipaava, mutta on tämä talvikin aika jees. Niin pitkää, kun ei mene lunta saappaisiin ja tuntee vielä kasvonsa lenkkeillessä. Haaveilen siitä, että päästäisi nyt pitkästä aikaa kunnolla vetojuttuihin.

21. tammikuuta 2018

Meidän aktivointilelukokoelma

Viimalle tulee usein annettua joko toinen tai molemmat päivän ruoista aktivoinnin merkeissä. Sitä ei normipäivänä saa fyysisesti väsytettyä, niin lenkin lisäksi ollaan sitten väsytetty pääkoppaakin, paljon tehokkaampaa jos käytettävissä oleva aika on pieni. Treenaamalla menee aika usein iltaruoka, joko ohjatuissa tai kotona, mutta loppuina päivinä ollaan käytetty sitten meidän aktivointileluja. Joten, avataan vähän mitä kaikkea meillä on käytössä!
  • Kong Wobbler. Tämä on ollut erittäin kätsy vekotin, sillä sen pystyy vaivattomasti kiertämään auki ja täyttämään ruoalla. Pari kertaa olen myös turvottanut ruoan sisään ja vaikeuttanut täten tehtävää. Ainoa miinus mikä tässä on ollut, on materiaali eli kova muovi, pitää tarkoin pitää matolla tai kerrostalon naapurit eivät hirveämmin tykkää. Kuitenkin Viima rakastaa tämän pyörittelyä!
  • Erilaiset muut aktivointipallot, kolme taitaa olla kertynyt ja nämä on meidän entisen koiran perintöä. Tästä ei lähde kovaa meteliä, mutta yksi kerrallaan ruoan sisään tunkeminen antaa sen verran miinusta, että hyvin harvoin ollaan enää tätä käytetty. Kuitenkin välillä ollaan tätäkin käytetty ja mukavasti antaa tämäkin toimintaa!
  • Ahmimisenestokuppi. Meillä siis kuppi, missä spiraalin muodossa syvät urat, joista yritetään nappulat saada. Tämä on todella mahtava! Vaikeustasoa helppo muuttaa muuttamalla ruoan koostumusta, kuivat nappulat on vaikeampia kuin märkäruoka, sillä nappulat liikkuu pohjalla kielen niihin osuessa, toisin kuin turvotettu nappula. Myös lihaa pystyy laittamaan ja esimerkiksi juustoa vähän päälle sulattamalla tästä saa todellisen haasteen!
  • Nuuskis-matto. Tämä on uusin meillä olevista, näin videon yhdessä Facebook- ryhmässä ja muutamia iltoja näpertelin matonkudepätkiä liukuestemattoon. Mutta näistä kotoa löytyneistä kierrätystarvikkeista sai aikaiseksi hirmukivan aktivointivälineen! Eli suikaleiden sekaan piilotetaan nappuloita, joita koira saa sieltä nuuskimalla etsiä.
  • Meidän namimaattihan on virallisesti aktivointilelu ja myös aktivoinnissa ollaan sitä käytetty! Elikkä koiran pitää painaa nappulaa, jotta namimaattiin tipahtaisi ruokaa. Tätä ollaan lähiaikoina hyödynnetty myös paljon, oli mukavan haasteellinen ja tätä pystyy kivasti vaikeuttamaan nappulan paikkaa muuttamalla! 
  • Yksi älypelilauta löytyy myös! Eli koiran pitää kuonolla työntää kuoppien päältä peitteet sivuun saadakseen ruokaa itselleen. Tätäkin ollaan satunnaisesti käytetty ja ihan jees, vaikkakin erona muihin vaatii kokoaikaisen laudan kiinnipitämisen (Viiman käytössä lentää nimittäin ja kovaa, nälkä kun on suuri niin malttia ei ihan löydy rauhalliseen työskentelyyn... :D) ja tähän ei saa koko ruoka-annosta kerralla laitettua. Mutta on ihan hauska peli!

Mitä aktivointipelejä teiltä löytyy? Ihan kuin meille näitä olisi jotenkin kertynyt törkeän paljon.. :D

14. tammikuuta 2018

Ensimmäiset valokuvaukset tänä vuonna

Ensimmäiset kameran ulkoilutukset tänä vuonna. Kaikkein pimein aika on jo selätetty ja valoisa aika vain jatkaa kasvuaan, ehkä se saisi kuvausmotivaatiota vähän ylemmäs. Masentaa, kun katsoo muiden törkeän hienoja kuvia mitkä on vielä osattu muokata, sitten siityy käsittelemään näitä omia otoksia. Omasta mielestä nämä on nättejä, kun katsoo kaukaa. Heti kun zoomaa vähän tai katsoo muuten vaan tarkempaa niin laatu on niin kuraa, itse asiassa koko kuva puhkipalanut ja tarkennukset ihan sieltä syvältä. Mutta toisaalta, ei mun tarvitse olla yhtä osaava kuin nämä melkein ammatikseen valokuvaavat. Ei nämä ole kuin pienen harrastajakuvaajan, joka ei ole kahta vuotta kauempaa oikeasti kuvannut, ottamia otoksia, ei näiden tarvitse olla juurikaan parempia. 

Pitäisi osata lopettaa tälläinen kokoaikainen itsensä muihin vertaaminen. Joissain tapauksissa siitä hyötyy, useimmiten ei. Saa vain pahaa mieltä itselleen, motivaatio kärsii ja ei siitä hyödy mitään. Pitäisi vain hyväksyä se, ettei ihan vedä samoilla sfääreillä kuin ammatikseen kuvaavat, vaan oppia iloitsemaan siitä, että kuitenkin melkein puolet tämän kerran kuvista oli oikeasti omaan tasoon nähden tarkkoja, onnistuneita, mutta ilmeet vain vähän feilasi mistä syystä tänne ei päätynyt kuin nämä kolme. Ei pidä ottaa paineita muiden edistymisestä ja hienoudesta, vaan miettiä omia tekemisiään, sitä missä on onnistunut. Itse asiassa nyt tämän tekstin kirjoitettuani ja uudelleen kuvia katsottuani, on nämä omalla tavallaan tosi hienoja kuvia ♥

//Vastatkaapa oikeassa sivupalkissa olevaan kyselyyn koskien treenipostauksia! Nyt olen viimeisimmät kuukaudet jättänyt kaikki treenijutut kirjoittamatta, koska aiheuttivat syksyllä hirveää ahdistusta kun jäivät lojumaan ja viikottaisia ohjattuja treenejä oli kahdet + lisäksi vielä omatoimitreenit. Kuitenkin, koska Viima on aktiivinen harrastuskoira ja sen kanssa edelleen monta kertaa viikossa treenataan, niin tuntuu hyvin loogiselta että blogikin treenipostauksia sisältää, kiinnostaisi kuulla toiveita millä lailla haluaisitte treenipostaukset esille, vai ei ollenkaan! 




31. joulukuuta 2017

Hyvää uutta vuotta kaikille ♥



















Kiitos kaikille mukana olleille ihan mahtavasta vuodesta. Tämä vuosi on sisältänyt itselleni paljon uuden oppimista, rippikoulun, peruskoulun viimeisen syksyn ja paljon kaikkea muuta. Viiman kanssa ollaan kisattu ensimmäistä kertaa virallisissa tokokokeissa, mölleilty aksassa, kehitytty huikeasti eteenpäin, kokeiltu nose workia ja koettu paljon kaikkea kivaa. Olen valokuvannut ja oppinut siitä paljon, vaikka vieläkin on ihan törkeän paljon opittavaa. Ollaan retkeilty ja pääsin viimein jo pitkään haaveilemalleni reppuretkelle. Koettiin ensimmäinen eikä varmasti viimeinen OnniDog, ollaan saatu aivan mahtavia tuttuja sosiaalisen median puolelta ja käytiin Koiramessuilla. Olin tämän vuoden Suur-Savon kennelpiirin nuorisojaostossa ja sitä kautta pääsin mukaan kaikkeen kivaan toimintaan. Olen haaveillut pennusta mutta ennen kaikkea nauttinut Viiman kanssa olemisesta ja elänyt omaa pitkäaikaista unelmaani. Jatketaan samaan malliin, en malta odottaa mitä kaikkea ensi vuosi tuokaan tullessaan ♥ Joten näillä puheilla, tervetuloa vuosi 2018!