25. joulukuuta 2017

Tavoitteiden toteutuminen 2017 ja uudet tavoitteet vuodelle 2018

Olen aina rakastanut lukea tavoitepostauksia ja vihdoin pääsen kirjoittamaan meidänkin tämän vuoden tavoitteista. Löysin nämä jostain paperilappuselta laatikosta ja etsiminen oli työn ja tuskan takana, mutta, tässä ne nyt on!
  • Agilityn aktiivinen treenaaminen ja möllikisojen korkkaaminen.
Tämä ollaan saavutettu ja kirkkaasti! Möllikisoissa käytiin jopa kolmissa, virallisiinkin olisi sinällään loppuvuodesta voitu jopa mennä. Tämän vuoden aksoihin olen kokonaisuudessaan supertyytyväinen, enkä koskaan olisi uskonut että oltaisi jo tässä vaiheessa, aksaa kun takana on nyt kuukauden tai pari yli vuoden!


  • Arjen pienet ongelmat kuriin. Tällä olen tarkoittanut muun muassa hihnassa vetämistä, turhaa vahtimista, vapaanaoloa hallitummaksi, vieraita vasten hyppimistä ja rauhoittumista.
Jaa. Hihnassa Viima osaa kävellä nätisti viimeistään muutaman muistutuksen jälkeen. Jos itse panostaisi joka ikisellä lenkillä, olisi hihnakäytös varmasti vieläkin parempi! Mutta tämä käy itselleni enkä enempää taida jaksaa puuttua, eli suoritettu! Vahtiminen ei ole millään tavalla hellittänyt, mutta vapaana pysytään lähes aina tosi kivasti. Tosin siinä ei suurta ongelmaa edes ollut, mitälie olen ajatellut. Sama vähän vieraita vasten hyppimisessä, vaikka Viima sitä vieläkin tekee ei se nyt ole suurin ongelma. Rauhoittumista on kanssa opeteltu ja se alkaa olla suurimmaksi osaksi hallinnassa! 
  • Reppureissu
Suoritettu! Siitä lisää täällä.


  • Uusia koirakavereita
Hups, oltiin aivan yhtä epäsosiaalisia kuin aina aiemminkin. Livenä ei tullut juuri ketään tavattua, ehkä muutama uusi koirakaveri. Mutta Instagramin puolella voisin sanoa tutustuneeni hyvin moneen ihmiseen!


  • Palkkaus paremmaksi
Tässä ollaan kehitytty aivan törkeästi! Lelupalkkaus onnistuu jo hyvin, namipalkka toimii edelleen. Lelu-nami vaihdot voisi olla seuraava mitä tämän suhteen harjoitellaan, mutta nykytilanne on jo vuoteen takaperin verrattuna aivan huikea ♥


  • Oma kehittyminen kouluttajana
Kyllä itse sanoisin, että olen kehittynyt vuoden varrella! Sheippaamisesta olen oppinut paljon lisää, osaan palkata koiran paremmin, aksaohjaajana olen selkeästi kehittynyt, osaan suunnitella ohjauksia paremmin ja osaan valita paremmin meille parhaiten sopivat koulutustekniikat. Mutta aina voi kehittyä ja halu olla aina vaan parempi on kasvanut!

  • Terveenä pysyminen
Suurella mittakaavalla joo kyllä. Mutta en kyllä sanoisi, hiivan puhkeaminen kuitenkin oli aika iso juttu. Keväällä pieni haava tassunpohjassa, josta hiiva ilmeisesti lähti kehittymään, sitten hiivan kanssa taistelu alkukesästä. Nyt syksyllä hiiva on taas meinannut nostaa päätään, onneksi ei pahemmin. Lisäksi kesällä 50/50 -ruokinnalla ollessaan Viima ilmeisesti herkistyi naudanlihalle. Tästä varmaan kirjoittelen enemmänkin, mutta maha ei siis enää kestänyt naudanlihaa vaan veti samantien sekaisin. 

Tavoitteet 2018
  • Agilityn mittaustilaisuus
  • Ensimmäiset viralliset startit aksassa, ehkäpä ensimmäinen nolla?
  • Doboilua aktiivisemmin!
  • Turhan vahtimisen hillitseminen, edes vähäsen?
  • Uudet koirakaverit olisi edelleen kivoja!
  • Terveenä pysyminen. Toivotaan, ettei hiiva uusisi ja pysyttäisi muutenkin terveenä, sekä koira että ohjaaja!
  • Nose Workia edes välillä aktivointimielessä. 
  • Kulujen ylös laittaminen! Olen yrittänyt jo liian monta kertaa, nyt jatketaan loppuun saakka.
  • Valokuvaajana kehittyminen
  • Ennen kaikkea hauskaa pitäminen! Itse ainakin suuntaan katsetta liikaa tulevaisuuteen enkä osaa nauttia hetkestä.

2 kommenttia:

  1. En voi muuta kuin ihmetellä, kuinka toiset koiraihmiset vain hurahtavat koiraharrastuksiin. Itse olen liian laiskanpulskea moiseen. Siispä minun on turha miettiä tavoitteita tai sitä mitä ollaan saavutettu. Me ollaan elossa. Eikö se riitä? :D
    Terveydestä, kun aloit postauksessa kirjoittaa, tuli minulla ekana mieleen, että kovin julkisesti alat hiivatulehdusta puimaan. No huh, kyse olikin koirasta! :D Pää kulkee mukana hyvin utuisesti. Mutta se on ikävä vaiva - niin koiralla kuin ihmisellä. :D
    Valokuvaajana kehittyminen olisi noista ensi vuoden tavoitteistasi ehkä sellainen, johon minäkin voisin tarttua. Voisin, jos jaksaisin. Pitäisi osallistua jollekin kurssille.
    Tsemppiä teille ensi vuoteen ja tavoitteisiinne! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eläminenhän se tärkeintä on! Sitten tällaiset ylienergiset voi juosta kymmenessä koiraharrastuksessa kaiken aikaa... :D

      Naurukuolema! Mutta joo, kyse oli vain Viiman tassuhiivasta :D Kauheaa oli kyllä katsoa kun toisen tassut vain kutisi ja kutisi ja jouduttiin pitämään kauluria sillä päässä parikin viikkoa, ettei kalttaa tassujaan vereslihalle. Onneksi se on hallinnassa ainakin suurinpiirtein, vaikka nuo tassut taas vähän punoittaa.

      Kurssi tekisi itsellenikin hyvää, tuntuu etten saa näistä välineistä juuri mitään enää irti kun ei taidot riitä. Heh, ehkä ne kehittyy kuvatessa... Kiitos, teille myös!

      Poista

Kiitos kommentistasi! ♥